C.I.B, Fin&N CH, Fin KVA

Jämäkän Tykki 

Fin 51737/04 synt. 13.11.2004 

Silmät OK, lonkat B/B.

1 x Norjan sert ja Cacib
2 x Suomen Cacib
1 x Ruotsin sert

Tykki jalostustietokannassa.

23.9.2009 Pohjois-Karjalan karhukoirayhdistyksen jäsentevälinen mestaruuskoe. Tykki voitti kokeen pistein 90,5!

Jämäkän Tykki menehtyi leikkauspöydälle Juhannuksena 2010. Tykki oli syönyt kiviä – ensimmäinen leikkaus epäonnistui, eivätkä tikit pitäneet, suoli vuosi elimistöön ja aiheutti tulehduksen. Viikon päästä leikkauksesta eläinlääkärit saatiin viimein vakuutettua siitä, että koira ei lähde toipumaan. Lauantai tiputuksessa ja sunnuntaina viimein uuteen leikkaukseen, valitettavsti vain vähän liian myöhään. Leikkaus onnistui hyvin, mutta Tykki ei enää jaksanut vaan nukkui pois hengityskoneista irrotettaessa.

Tykki huhtikuussa 2008.

Tykki ja Esko Vaasassa 2007.

Emma 2008

Karvaköllin Keiju 

FIN 40093/95 synt 20.7.1995
Lonkat A/A
Kasv. Kari Harju, Jämsä

Emma jalostustietojärjestelmässä.

2006-11-07 Emman viimeisin hirvenkaato marraskuun 7. 2006. Emma reilut 11 vuoden ikäinen.

2007

Karvaköllin Keiju eli meille tutummin Emma on veteraani-ikään päästyään yhä se sama tanakkajalkainen takavuosien näyttelykoira. Emman haukkuun on ammuttu noin 30 hirveä.

Luonteeltaan se on erittäin sosiaalinen, ystävällinen ja tasapainoinen, fyysinen kunto on edelleen hyvä korkeasta iästä huolimatta. Luonnossa se on päässyt kokeilemaan myös karhunhaukkua. Emma viettää eläkepäiviään ja pääsee syksyisin metsään silloin tällöin.

Näyttelymenestystä nuorena likkana tuli useiden ROP ja RYP -sijoitusten verran. Emma on päässyt kohahduttamaan mm. upealla liikunnallaan ja esiitymisellään myös Ruotsin ja Norjan näyttelykentillä, joista tuliaisina 3 ROP sijoitusta ja 3 Cacib:ia.

Kotimaisista tuloksista arvostan eniten Tampereen 1997 SPJ:n päänäyttelyn VSP -sijoitusta.

Emmalla on yksi pentue Koivuniemen Jopen kanssa vuodelta 1998.

Emma lopetettiin vanhuuden vaivoista johtuen kesällä 2010 15-vuotiaana.

Emma ja Esko metsällä.

Emma 2005

Saimme uuden perheenjäsenen vähän yllättäen, kun Tykin kasvattajalta saatiin tieto, että nyt olisi pentue josta voisi lähteä koiraa valitsemaan. Vaikka Tykin ja Emman poisnukkumisesta oli vain vähän aikaa ja tuntui, ettei uusi koira ole ensimmäisenä mielessä, piti pentuja käydä katsomassa.
Pentuja olikin iso lauma ja monia uroksiakin, joista valita. Yksi urospentu vaikutti meidän koiralta ja päätimme, että meille tulee uusi hirvikoiranalku. Pennun nimeksi tuli Seppä! Nimi vain tuntui sopivan pennulle: Jurvalla on pitkät perinteet käsityöteollisuudessa ja Seppä sopii myös tänne Karjalan kankahille.

Nyt on siis kotona kasvamassa uusi karhukoiran alku, siinä on Tykin ja Emman jälkeen pienellä pojalla isot saappaat täytettävänä. Kovin on rohkea ja jo 10-viikkoisena tutkii ympäristöä pelottomasti. Seppä pitää myös erinomaisesti puoliaan myös partacollielaumassa, eikä jää jälkeen vaikka on tuskin kissan kokoinen. Innolla odotetaan minkälainen tapaus pennusta kasvaa!