”Junnu” (K & Mva Usvan Riku + Terhi), syntyi vuonna 1985. Se oli ensimmäinen karjalankarhukoiramme. Junnu haukkui hirveä vaihtelevalla menestyksellä. Karhua se haukkui kokeessa Venäjällä keväällä 1990 pesä III -diplomin edestä. Hyviä karhuhaukkuja Junnulla oli luonnossakin useita kertoja, mutta kaatoa ei saatu. Muutamia näätiä, jokunen mäyrä ja supi eksyi kohdalle kohtalokkain seurauksin.
Junnun seuraan liittyi kolmivuotias narttu ”Miska” (Kasu + Taru), jonka kohtaloksi koitui kohtutulehdus. Sohvi (K & Mva M-83 Roope + Jonna), Miskan seuraaja, tuli meille Pontikka-Ahon kennelistä Viitasaarelta ja on ensimmäisen kasvattamamme pentueen emä.
Hirviä Sohville ammuttiin useita, mutta se pelasi paremmin pentunsa Santun kanssa yhdessä kuin yksin. Sohvin elämä päättyi yhtäkkiä ja aivan liian varhain munuaissyövän johdosta ja se kuoli kauniina talvisena sunnuntaiaamuna leikkauspöydälle.
Santtu (K & Mva Kille+Sohvi), joka jäi Sohvin pentueesta meille kasvamaan, oli verraton parityöskentelyssä karhujahdissa Junnun kanssa. Santtukin sai Olginossa pidetyssä karhunhaukkukokeessa syksyllä 1990 pesä III -diplomin, emänsä Sohvin jäädessä kaksi pistettä vaille diplomia. Santtu vietti eläkepäiviä ja eli 13½ -vuotiaaksi siskoni Tiinan hoidossa. Tiinalla oli pennusta pitäen samasta pesueesta ”seura-oravakoira” Serafiina, joka myös eli 13½ -vuotiaaksi, kunnes sairaus vei mennessään.
Ahorannan Kosta (K & Mva M-87 Rapsu + Rilla) oli varma 10 minuutin hirvenhaukkuja ja se annettiin 2½ -vuotiaana pihakoiraksi naapuripitäjään.
Pontikka-Ahon Reksi (Kva M-97 Kaatomiehen Ali + Pontikka-Ahon Teresa) oli ensimmäinen karhukoiramme, jonka voidaan sanoa olevan täysin riistavapaa. Se ei kiinnostunut minkäänlaisesta riistasta ja salakavalan luonteensa vuoksi se jouduttiin lopettamaan parin vuoden ikäisenä.
Junnun seuraan liittyi kolmivuotias narttu ”Miska” (Kasu + Taru), jonka kohtaloksi koitui kohtutulehdus. Sohvi (K & Mva M-83 Roope + Jonna), Miskan seuraaja, tuli meille Pontikka-Ahon kennelistä Viitasaarelta ja on ensimmäisen kasvattamamme pentueen emä.
Hirviä Sohville ammuttiin useita, mutta se pelasi paremmin pentunsa Santun kanssa yhdessä kuin yksin. Sohvin elämä päättyi yhtäkkiä ja aivan liian varhain munuaissyövän johdosta ja se kuoli kauniina talvisena sunnuntaiaamuna leikkauspöydälle.
Santtu (K & Mva Kille+Sohvi), joka jäi Sohvin pentueesta meille kasvamaan, oli verraton parityöskentelyssä karhujahdissa Junnun kanssa. Santtukin sai Olginossa pidetyssä karhunhaukkukokeessa syksyllä 1990 pesä III -diplomin, emänsä Sohvin jäädessä kaksi pistettä vaille diplomia. Santtu vietti eläkepäiviä ja eli 13½ -vuotiaaksi siskoni Tiinan hoidossa. Tiinalla oli pennusta pitäen samasta pesueesta ”seura-oravakoira” Serafiina, joka myös eli 13½ -vuotiaaksi, kunnes sairaus vei mennessään.
Ahorannan Kosta (K & Mva M-87 Rapsu + Rilla) oli varma 10 minuutin hirvenhaukkuja ja se annettiin 2½ -vuotiaana pihakoiraksi naapuripitäjään.
Pontikka-Ahon Reksi (Kva M-97 Kaatomiehen Ali + Pontikka-Ahon Teresa) oli ensimmäinen karhukoiramme, jonka voidaan sanoa olevan täysin riistavapaa. Se ei kiinnostunut minkäänlaisesta riistasta ja salakavalan luonteensa vuoksi se jouduttiin lopettamaan parin vuoden ikäisenä.
